PROJEKTINHALLINTA

NAV14AP


Kurssilla harjoitellaan projektityöskentelyä omien projektien tekemisen kautta, joko yksin tai ryhmässä.

Lisäksi kurssilla on projektinhallintaan liittyviä harjoitustehtäviä, ja omien projektien tekniseen tekemiseen ja sisällön tuottamiseen liittyviä "tietoiskuja".

Kurssin aikana tehdään myös ensimmäinen näyttö 16.-20.3.


Oman projektin ideointi

Tehtävä 1

Ideoikaa kurssin aloituspäivään (pe 13. 2.) mennessä oma animaatio - tai peliprojekti, jonka toteutatte yksin tai muiden opiskelijoiden kanssa.

Aihe ja toteutustapa on vapaa.

Aikaa projektin toteuttamiseen on neljä opintoviikkoa.

Tehkää sähköinen esittely projektistanne (Prezi, Powerpoint tms.), jossa on seuraavat asiat:

Projektin nimi.
Projektin esittely kolmella lauseella.
Työskentelymuoto ja -menetelmät.
Projektin erityispiirteet sisällön ja tekniikan kannalta.
Projektin tehtävien tärkeys- ja vaikeusasteet MOSCOW -menetelmän avulla määriteltyinä.
     M Must, S Should, C Could, W Would
     VH Very Hard, H Hard, M Medium, E Easy
Työskentelyaikataulu.
Mahdollinen työnjako, jos kyseessä on ryhmätyö.
Valmiin työn muoto.

3D-ANIMAATIO 2

NAPpk13


VALAISEMINEN YLEENSÄ JA 3D-OHJELMISSA

Valaisun avulla tuodaan esiin objektien muodot, pyritään saamaan kuvaan oikeanlainen kontrasti ja värit, sekä luodaan kuvaan tunnelma ja ylläpidetään kuvien välistä jatkuvuutta.

Valon määrä

Kameran aukko määrittelee sen, kuinka paljon valoa pääsee linssin läpi. Aukko on myös suoraan verrannollinen syväterävyyteen (Depth of Field), mitä suurempi aukko, sitä pienempi syväterävyys.

Kameran aukko määritellään käänteisesti, mitä pienempi aukon numero, sitä suurempi aukko, ja samalla sitä valoisampi kuva. Kun kameran aukon numero suurenee yhdellä numerolla, niin valotus puolittuu. 

Valon (tai värin) lämpötila

Valon (tai värin) lämpötila ilmaistaan Kelvineinä, joka on termodynamiikassa käytetty lämpötilan yksikkö. Valkoinen väri vastaa kesäisen keskipäivän auringonvalon värilämpötilaa, joka on noin 5500 K.

Esimerkkejä valon (tai värien) lämpötiloista:

Sininen taivas 10000 K
Pilvinen taivas 6000 K
Keskipäivän aurinko 5500 K

Auringonlasku 3000 K
Hehkulamppu 2800 K
Kynttilä 1900 K

Valon ja varjon kovuus ja pehmeys

Auringonpaiste kirkkaalta taivaalta tuottaa kovaa valoa ja terävärajaisia varjoja. Pilvisenä päivänä sekä valo että varjo ja niden rajat pehmenevät. Yhdellä valolla valaistussa objektissa ja taustassa valot ja varjot ovat kovia (teräviä), niin kuin kirkkaassa auringonvalossa.

Kolmipistevalaisu

Ensin asetetaan päävalo (Key Light) valaisemaan kohdetta sivulta. Se on kaikkein voimakkain valo ja määrittelee samalla valon suunnan. Käytä fotometristä (Photometric) Free Lightia.

Koska objektin varjoon jää kuitenkin liian voimakas kontrasti lisätään tasoitusvalo (Fill Light) objektin toiselle puolelle päävaloon nähden. Tasoitusvalon pitää olla teholtaan heikompi kuin päävalon, noin puolet päävalosta. Tasoitusvaloa voi heikentää myös viemällä se kauemmaksi objektista. Jos objektin keskelle jää voimakas pystyvarjo, niin päävalo ja tasoitusvalo ovat liikaa objektin sivuilla. Jos varjot katoavat objektista kokonaan, niin päävalo ja tasoitusvalo ovat liikaa objektin edessä. Käytä fotometristä (Photometric) Free Lightia.

Tarvittaessa objekti voidaan irrottaa tai nostaa esiin taustasta sijoittamalla valo suoraan kohteen taakse niin, ettei se näy kamerassa. Tällainen takavalo (Rim Light) saa objektin ääriviivat hohtamaan kevyesti. Käytä fotometristä (Photometric) Free Lightia.

Tarvittaessa voidaan käyttää neljäntenä alavaloa (Bounce Light), joka sijoitetaan objektin alle ja hieman sen eteen, simuloimaan maasta heijastuvaa valoa. Käytä fotometristä (Photometric) Free Lightia.

Lisää visuaalisia esimerkkejä löytyy Yhteiset/3d_tietokoneanimaatio_2 -kansiosta, niihin tutustutaan yhdessä tunneilla.

Säätäkää tarvittaessa valon kantamaa (Far Attenuation) ja/tai valoisuutta (Intensity). Varjojen terävyyttä voi pehmentää vaihtamalla oletuksena kohdassa Emit light from (Shape) oleva Point esimerkiksi Sphereksi.

Tahtävä 1.

Kolmipistevalaise aiemmin mallintamasi ja teksturoimasi 3d-hahmo.

Tehtävä 2.

Mallinna huonetila, jossa on yksi ikkuna. Mallinna huonetilaan pöytä ja neljä tuolia. Mallinna seinustalle hylly, jossa ei tarvitse olla mitään. Mallinna lattialle matto. Mallinna kattoon valaisin, jossa on yksi hehkulamppu. Teksturoi tai ainakin määritä värit kaikille objekteille.

Ikkunasta tuleva päivänvalo ja hehkulampun keinovalo valaisevat huoneen. Katso ylempää tekstistä kohdasta Valon (tai värin) lämpötila tämän tehtävän valaisemiseen soveltuvat Kelvinit.

Tässä tehtävässä voi käyttää 3ds Maxin valmista lasimateriaalia. Avaa materiaalieditori, etsi materiaaleista Mental Ray -osasto, ja valitse Autodesk Solid Glass. Saadaksesi Mental Ray -materiaalit käyttöön sinun pitää valita renderöintikoneeksi Mental Ray (Rendering > Render Setup > Common-välilehti ja sieltä Assign Renderer > Production ja valitse Mental Ray).

Daylight and Nigthtime Tutorials - Valaisu päivällä ja yöllä

Tehtävä 3.

Tee allaolevasta linkistä löytyvät Daylight scene ja Nighttime scene -tutoriaalit, eli kaksi tutoriaalia.

Tutoriaaleissa tarvittava army_compound -scene löytyy Yhteiset/3d_tietokoneanimaatio_2/3ds Max 2014 Tutorials Scene Files/scenes/lighting/army_compound -kansiosta.

Tekstuurikuvat löytyvät Yhteiset/3d_tietokoneanimaatio_2/3ds Max 2014 Tutorials Scene Files/sceneassets/images -kansiosta

http://docs.autodesk.com/3DSMAX/16/ENU/3ds-Max-Tutorials/index.html?url=files/GUID-9EBFF43C-3477-4406-B81E-9EFC311AD289.htm,topicNumber=d30e28242

Sunlight and Daylight Systems

Tehtävä 4.

Tee tutoriaalin puolivälistä löytyvä Example: To Create a Shadow Study (Valon ja varjon animointi). Käytä maisemana army_compound -sceneä, joka löytyy Yhteiset/3d_tietokoneanimaatio_2/3ds Max 2014 Tutorials Scene Files/scenes/lighting/army_compound -kansiosta.

http://docs.autodesk.com/3DSMAX/15/ENU/3ds-Max-Help/files/GUID-DC2CF460-BE73-409B-8A3D-8ECE9CB47EC1.htm

Depth of Field - Syväterävyys

Syväterävyydellä tarkoitetaan kuvan syvyyssuunnassa terävänä näkyvää aluetta. Mitä suurempi aukko, sitä pienempi syväterävyys. Myös etäisyys kuvattavasta kohteesta vaikuttaa syväterävyyteen. Mitä lähempänä kohdetta, sitä pienempi syväterävyys.

Tehtävä 5.

Avaa 3ds Maxiin ensimmäisessä tehtävässä (kolmipistevalaisu) käyttämäsi aiemmin mallinnettu ja teksturoitu 3d-hahmo. Tee siitä syvyyssuunnassa kaksi kopiota (Shift+Move) niin, että sinulla on kolme hahmoa jonossa. Tee Target Camera, jonka target on keskimmäinen kolmesta hahmostasi.

Lue allaolevista linkeistä aukeavat 3ds Maxin Depth of Field -tutoriaalit, ja tee niistä viimeinen, helpon tavan mukainen syväterävyyden määrittely. Renderöi kuva, jossa siis pitäisi näkyä kolme hahmoasi jonossa mutta vain keskimmäinen näkyy terävänä. Kokeile Horiz Focal Loss ja Vert Focal Loss kenttiin arvoa 3.

http://docs.autodesk.com/3DSMAX/15/ENU/3ds-Max-Help/index.html?url=files/GUID-0EB8568B-43B8-4024-824F-6DE56FB85728.htm,topicNumber=d30e351180

http://docs.autodesk.com/3DSMAX/15/ENU/3ds-Max-Help/index.html?url=files/GUID-07F76644-1BDF-4534-B280-96C559E45F38.htm,topicNumber=d30e352354

http://docs.autodesk.com/3DSMAX/15/ENU/3ds-Max-Help/index.html?url=files/GUID-3AE204C1-DF95-428D-8190-B6DF0C1B3261.htm,topicNumber=d30e429430

http://docs.autodesk.com/3DSMAX/15/ENU/3ds-Max-Help/index.html?url=files/GUID-695E00FA-3F98-4197-AF7A-FFE8262194E6.htm,topicNumber=d30e431737

Ja se helppo tapa määritellä syväterävyys (Depth of Field):

http://docs.autodesk.com/3DSMAX/15/ENU/3ds-Max-Help/index.html?url=files/GUID-AF8FDDC1-E288-42F6-86D6-AB5D0979AFB2.htm,topicNumber=d30e458768

KÄSIKIRJOITTAMINEN

NAV14AP


Tällä kurssilla harjoitellaan käsikirjoittamista ensin animaation (elokuvan) näkökulmasta ja sitten pelien näkökulmasta. Käsikirjoitusta ei tehdä katsojalle tai pelaajalle, vaan tuotantoryhmälle.

Kirjoittakaa tehtävien vastaukset Wordilla tai CeltX:llä ja tallentakaa ne Yhteiset > Kasikirjoittaminen ja edelleen omalla nimellä varustettuun kansioon.

CeltX

CeltX -ohjelma on tehty käsikirjoittamista ja kuvakäsikirjoittamista varten. Siitä on saatavissa myös ilmainen versio (www.celtx.com). CeltX tekee käsikirjoituksen rakenteen automaattisesti oikein ja oikealla fontilla.

1. Idea

Elokuvakäsikirjoituksen ideointivaiheeseen uhrattu aika säästää aikaa, vaivaa ja rahaa muissa elokuvan tuotantovaiheissa. Seuraavat asiat kannattaa ottaa huomioon:

                      - Mikä on elokuvan tavoite?

                      - Mikä on elokuvan kohderyhmä?

                      - Kuinka pitkä elokuva on?

                      - Mikä on elokuvan tyylilaji?

                      - Mikä on elokuvan aihe?

                      - Kenen näkökulmasta elokuva tehdään?

                      - Mitä sen tekeminen maksaa?

                      - Mikä on elokuvan tekemisen aikataulu?

2. Kuningasajatus eli premissi

Elokuvan keskeinen sisältö voidaan tiivistää yhdeksi lauseeksi, jota kutsutaan kuningasajatukseksi tai premissiksi. Hyvässä elokuvassa on usein jonkinlainen ristiriita, johon kuningasajatus tarjoaa ratkaisun. Tässä muutama premissi:

                      - ”Ulkoinen loisto ja mahti ei tuo sisäistä onnea.” (Orson Welles: ”Citizen

    Kane”)

                      - ”Solidaarinen taistelu sortoa vastaan johtaa voittoon.” (Akira Kurosawa:

  ”Seitsemän samuraita”)

- ”Nälkä – ruoka” ("Roadrunner"-animaatiot)

Tehtävä 1.

Valitse haluamasi animaatioelokuva, animaatiosarja tai peli, ja yritä keksiä sen premissi. Perustele vastauksesi.

3. Synopsis

Synopsis on tiivistelmä elokuvan toiminnasta kerrottuna verbi- eli teonsanalausein, esim. ”Poika tapaa tytön kauppakeskuksessa. He menevät yhdessä kahvilaan. Tyttö haluaa kahvin kanssa myös palan Sacher-kakkua. Poika maksaa ostokset kassalla. He istuutuvat vapaaseen nurkkapöytään.” Ja niin edelleen…

Tehtävä 2.

Valitse haluamasi animaatioelokuvan kohtaus, animaatiosarjan jakso tai pelin kenttä, ja pura se synopsikseksi eli kerro verbilausein mitä siinä tapahtuu.

Kaikki pelien lajityypit eivät tietenkään sovellu tähän tehtävään, mutta esimerkiksi FPS, RPG ja tasoloikka toimivat. 

4. Treatment

 Synopsiksen ja varsinaisen käsikirjoituksen välimuoto, jossa on kirjoitettuna elokuvan rakenne ja juoni, mutta ei vielä kohtauksiin jakoa.

5. Käsikirjoitus

Elokuvakäsikirjoitus (screenplay, script) voi olla dramatisointi romaanista, novellista tai näytelmästä, tai se voi olla alkuperäinen kirjallinen teos.

Elokuvakäsikirjoituksesta ilmenevät mm. kuvauspaikka ja –aika, toiminta, dialogi, roolihahmojen nimet, ja otokset. Käsikirjoituksen pituus on yleensä 90-120 sivua.

Elokuvakäsikirjoituksen rakenne

Elokuvakäsikirjoittaminen on ainutlaatuinen taiteen laji siinä mielessä, että sen kirjoittajalta vaaditaan sekä tarinankertojan, että dramatisoinnin ja elokuvan tekemisen taitoja. Lisäksi elokuvakäsikirjoitus ei ole päämäärä, vaan lähtökohta muiden toiminnalle.

Yksinkertaisin määritelmä elokuvakäsikirjoituksen rakenteesta on Aristoteleen kolmen näytöksen rakenne. Tarinalla on alku, keskikohta ja loppu.

Elokuvakäsikirjoittaja Syd Field on laajentanut teoriaa neljään näytökseen, koska huomasi että 120-sivuisessa elokuvakäsikirjoituksessa toinen näytös oli yleensä hyvin pitkä ja tylsä, ja että elokuvan puolivälissä useimmiten tapahtui jokin dramaattinen käänne. Fieldin neljän näytöksen rakenteessa näytökset merkitään 1, 2a, 2b, 3.

Field kehitti myös ajatuksen juonenkäänteistä, jotka ovat rakenteellisia toimintoja, ja tapahtuvat suunnilleen samoissa kohdissa useimmissa menestyneissä elokuvissa:

Esittely (Opening image)

- elokuvan ensimmäisen kuvan tulisi toimia koko elokuvan, ja varsinkin sen

  sävyn, yhteenvetona

Alkusysäys (Inciting incident)

- tyttö tapaa pojan, dekkari saa jutun tutkittavakseen yms.

Ensimmäinen käännekohta (Turning point 1)

- ensimmäisen näytöksen viimeinen kohtaus, jossa päähenkilön elämä

  muuttuu radikaalisti yllättävän tapahtuman seurauksena, Star Wars-

  elokuvassa Imperiumi tappaa Luke Skywalkerin kasvatusvanhemmat

Ensimmäinen muistutus (Pinch 1)

- 2a-näytöksen puolivälissä (3/8) katsojaa muistutetaan elokuvan keskeisestä 

  ristiriidasta, Star Wars-elokuvassa stormtrooperit hyökkäävät Millenium

  Falconin kimppuun Mos Eisleyssä (Imperiumi jahtaa Luke Skywalkeria)

Puoliväli (Midpoint)

- tärkeä kohtaus elokuvan puolivälissä, onnen kääntyminen tai paljastus, joka

  muuttaa tarinan suunnan

  

Toinen muistutus (Pinch 2)

- 2b-näytöksen puolivälissä (5/8) katsojaa muistutetaan jälleen elokuvan

  keskeisestä ristiriidasta, Star Wars-elokuvassa stormtrooperit hyökkäävät

  Luke Skywalkerin ja hänen ystäviensä kimppuun heidän vapautettuaan

  prinsessa Leian (Imperiumi jahtaa Luke Skywalkeria)

Toinen käännekohta (Turning point 2)

- dramaattinen käänne 2b-näytöksen vaihtuessa kolmanteen, sankari saa

  tarpeekseen ja lähtee vihdoin kohtaamaan vastustajansa

Kaksintaistelu (Showdown)

- kolmannen näytöksen puolivälissä sankari voittaa vastustajansa, tai kohtaa

  traagisen loppunsa

Ratkaisu (Resolution)

- tarinan ongelmat ratkeavat

Jälkikirjoitus (Tag)

- tarinan viimeisetkin irtonaiset langanpäät solmitaan yhteen

Katso myös klassisen draaman malli (Freytag) (http://web.cn.edu/kwheeler/images/Freytag.jpg), ja elokuvan dramaturginen malli (Olsson) (http://elokuvantaju.uiah.fi/oppimateriaali/kasikirjoitus/alkusysays.jsp).

Elokuvakäsikirjoituksen muoto

Elokuvakäsikirjoitus kirjoitetaan yleensä käyttäen 12-pisteen Courier- tai Courier New-fonttia ilman lihavointia tai kursiivia.

Pätkä käsikirjoitusta voisi näyttää tältä:

EXT.MAANTIE.DAY

MAANTIEKIITÄJÄ juoksee tietä pitkin.

MAANTIEKIITÄJÄ

Meeb, meeb!

Elokuvakäsikirjoituksen etusivu (Title page)

Käsikirjoituksen nimen sijainti on 25 riviä yläreunasta, ja se kirjoitetaan alleviivattuna tai lainausmerkeissä. Kaksi riviä sen alapuolelle kirjoitetaan käsikirjoittajan nimi (Written By), ja tarvittaessa mistä teoksesta käsikirjoitus on dramatisoitu (Adapted From). Sivun alanurkkaan yhteys- ja tekijänoikeustiedot.

Kohtausotsikot (Scene headings)

Elokuvakäsikirjoituksen kohtausotsikot alkavat joko lyhenteellä EXT (jos ollaan ulkona), tai INT (jos ollaan sisätilassa). Seuraavaksi kirjoitetaan paikan nimi, esim. KALARAVINTOLA, ja sitten vuorokaudenaika, esim.NIGHT. Sanat erotetaan toisistaan pisteellä.

Toiminta (Action)

Kaksi riviä kohtausotsikon alapuolelle kirjoitetaan kuvaus toiminnasta, siitä mitä katsoja näkee, ja aina preesensissä. Kohtauksessa esiintyvien henkilöiden nimet kirjoitetaan isoilla kirjaimilla, esim. ARSKA istuu AMALIAN viereen.

Dialogi (Dialogue)

Elokuvakäsikirjoituksessa dialogi esitetään kirjoittamalla ensin puhujan nimi isoilla kirjaimilla, ja sitten seuraavalle riville puhuttu teksti, esim.

                                            ARSKA

                                            Taidan ottaa paistettua kuhaa.

Täsmennykset (Parenthesis)

Täsmennyksillä voidaan ilmaista pieniä liikkeitä tai ruumiinkieltä, ja ne kirjoitetaan kaarisulkuihin henkilön nimen ja dialogin väliin, esim.

                                            ARSKA

                                            (Vääntelehtii kärsimättömästi)

                                            Taidan ottaa paistettua kuhaa.

Siirtymät (Transitions)

Siirtymillä kerrotaan miten elokuvassa siirrytään kohtauksesta tai kuvasta toiseen. Siirtymät kirjoitetaan käsikirjoituksen oikeaan reunaan, esim.

INT. KALARAVINTOLA.NIGHT                                                     

ARSKA istuu AMALIAN viereen.                                                                        

                                            ARSKA

Taidan ottaa paistettua kuhaa.

                                                                                       CUT TO:

                     

                      CUT TO:

                      - suora leikkaus uuteen kohtaukseen tai otokseen samassa kohtauksessa

                      DISSOLVE TO:

                      - ristikuva uuteen kohtaukseen tai otokseen samassa kohtauksessa,

  ristikuvalla viitataan usein ajan kulumiseen

INTERCUT WITH:/INTERCUT BETWEEN:

- ennakoidaan edestakaisten leikkausten sarjaa kahden eri kohtauksen (eri

  paikan) välillä, paluu alkuperäiseen kohtaukseen voidaan merkitä BACK TO:

Kohtausten numerointi (Scene numbering)

Kohtaukset numeroidaan yleensä vasta kuvauskäsikirjoituksessa (Shooting script). Numerot merkitään kohtausotsikoiden vasemmalle puolelle.

Henkilöhahmot (Character)

Ainakin päähenkilöistä tulisi kehittää kiinnostavia, koska juuri niihin katsojat samaistuvat. Yleistäen Protagonisti on hyvis, antagonisti on pahis.

Dialogi (Dialogue)

Dialogin avulla katsojalle kerrotaan elokuvan juoni ja syvennetään henkilöhahmoja. Dialogi kannattaa rakentaa lyhyeksi ja ymmärrettäväksi.

Kuvakerronta (Imagery)

Kuvakerronnan avulla katsojalle voidaan tehdä myös abstrakteja viittauksia, esim. sade – päähenkilö on masentunut, auringonpaiste – päähenkilö on iloinen ja rauhallinen.

Juoni (Plot)

Juonella tarkoitetaan useimmiten sitä, miten elokuvan tarina (Narrative) kerrotaan (Narration). Toiminnan, dialogin ja kuvakerronnan avulla juonta kuljetetaan (mieluiten ennalta arvaamattomasti) eteenpäin elokuvan sisäisen logiikan (tyylilaji, miljöö ja henki) mukaisesti.

Elokuvakäsikirjoituksen muokkaus

Käsikirjoitus ei useinkaan ole yhdellä kirjoittamisella valmis. Se vaatii muokkaamista, kohtausten uudelleenkirjoittamista, ja oikolukemista.

Tehtävä 3.

Kirjoita noin 5 minuutin animaatioelokuvan käsikirjoitus. Aihe on vapaa.

Voit kirjoittaa sen Wordilla tai CeltX -ohjelmalla, mutta siinä pitää olla oikea fontti, oikea fontin pistekoko ja oikea käsikirjoituksen muoto. Siinä pitää olla myös käsikirjoituksen rakenne, vähintään Aristoteleen kolmen näytöksen malli. Katso ohjeet kohdasta 5. Käsikirjoitus.

6. Storyboard

Storyboardissa eli kuvakäsikirjoituksessa elokuvakäsikirjoituksen kohtaukset jaetaan kuviksi niin, että kohtauksen sisältö voidaan välittää mahdollisimman tehokkaasti katsojille. Kuvat numeroidaan, ja kuvien oikealle puolelle kirjoitetaan kuvakoko, kameran liikkeet, ajallinen kesto, ja kuvaus toiminnasta. Dialogi ja äänet merkitään näiden alapuolelle. Storyboard pyrkii olemaan mahdollisimman tarkka kuvaus siitä, millainen elokuvasta tulee.

Kuvakäsikirjoittamiseen palataan sen omalla Storyboard -kurssilla.

Tuotantovaiheeseen siirtyminen

Tuotantovaiheeseen siirryttäessä elokuvan kohtaukset puretaan (värikoodein) erilliselle purkulomakkeelle (Script Breakdown Sheet) (http://goingforpicture.tumblr.com/post/1205207900/bd1).


7. Pelikäsikirjoittaminen

Pelin käsikirjoitus ei välttämättä eroa paljoakaan elokuvan käsikirjoituksesta toiminnan ja mahdollisen dialogin osalta, mutta tämä riippuu täysin pelin lajityypistä. Pelin käsikirjoitus on kuitenkin yleensä aina laajempi kuin elokuvan käsikirjoitus ja osa pelin suunnitteludokumenttia.

Kolme keskeistä asiaa pelikäsikirjoittamisessa

1. Kuvaile pelin maailma, miltä se näyttää (mitä kamera näkee) ja miltä se tuntuu.
2. Mitä pelaaja kuulee, musiikki ja tehosteäänet.
3. Mitä pelissä tapahtuu, mitä päätöksiä pelaaja tai tekoäly tekee ja mihin pelikentän osiin päätökset liittyvät.

Täällä yksityiskohtaisempi esimerkki pelin käsikirjoittamisesta:

http://www.stormthecastle.com/video-game-design/write_a_video_game_script.htm

Ja täällä toinen:

http://finegamedesign.com/script/#example


Tehtävä 4.
Kirjoita käsikirjoitus FPS, RPG tai tasoloikkapelin yhdestä kentästä.

Käsikirjoituksessa pitää olla seuraavat asiat:
- kattava kuvaus pelikentästä
- pelimaailman historia/taustatarina
- pelikentässä tehtävät päätökset tai valinnat ja niiden vaikutukset (flowchart)
- kuvaus pelihahmoista (myös npc)
- kuvaus toiminnasta (vuorovaikutus npc-hahmojen kanssa)
- kuvaus välianimaatioista (cut-scenes)
- kuvaus äänimaailmasta